Kamerajärjestelmä hoivatyössä. Padasjoen terveyskeskus

Olimme asentamassa Padasjoen terveyskeskukseen uutta kameratallenninta. Tallenninasennukseen liittyvän käyttökoulutuksen jälkeen saimme tilaisuuden kysyä osastonhoitaja Mikko Toivoselta käyttäjän kokemuksia toimittamastamme kamerajärjestelmästä ja siitä, mitä hyötyä hoivapalveluympäristöön valvontakamerajärjestelmä tarjoaa.

kamera_katossa.jpg

Padasjoen terveyskeskuksen kamerajärjestelmä

mikko_toivonen.jpgTerveyskeskukseen on asennettu kaikkiaan 14 kameraa, joista 2 on ”valjastettu” käyntiovien tarkkailuun. Muut 12 kameraa on sijoitettu eri puolille terveyskeskusta niin vuodeosastolle kuin Pihlajakotiin. Kameroiden tuottamia reaaliaikaisia kuvia valvotaan kahdesta pisteestä ja kuvamateriaali tallentuu erilliseen tallenninyksikköön. Sisätiloissa olevat kamerat ovat ns. domekameroita, jotka sulautuvat rakenteeseen. Lisäksi järjestelmään kuuluu erillisinä kameroina 2 kpl siirrettäviä IP-kameroita potilastarkkailuun. Näitä voidaan käyttää silloin, kun potilaan tila vaatii jatkuvaa tarkkailua ja potilas antaa luvan kameravalvontaan.  Kamerajärjestelmälle on rakennettu oma tietoverkko mm. siksi, että jokainen kamera tuottaa 25 kuvaa sekunnissa. Omalla tietoverkolla on varmistettu se, ettei terveyskeskuksen muu tietoliikenne vaarantuisi. Lisäksi kuvatallenteita on mahdollisuus katsoa etänä, mikäli siihen olisi tarvetta. Tallennekuvien katselu on sallittua ainoastaan nimetyille henkilöille kameravalvontajärjestelmän rekisteriselosteen mukaan. Kuka hyvänsä ei siis tallennekuvia pääse katsomaan.

Kamerajärjestelmä parantaa potilasturvaa öisin ja silloin kun henkilökuntaa on vähän

Kysyin osastonhoitaja Toivoselta, kokeeko hän terveyskeskuksen kamerajärjestelmän tarpeelliseksi ja missä tilanteissa kameroista on eniten hyötyä. ”Ennen kaikkea kamerajärjestelmästä on hyötyä yöaikaan, kun meitä hoitajia on vuorossa vain kaksi. Etenkin Pihlajakodin potilaista suurin osa on vanhuksia ja aika iso osa dementiapotilaita. Normaalikierto osastolla on 2 kertaa yön aikana mutta kamerajärjestelmän avulla voimme valvoa, että osastolla on rauhallista”, toteaa Toivonen. ”Voisimme ehkä lisätä yökierrosten määrää kolmeen mutta silloin on muistettava, että vuodeosastolle jäisi vain yksi hoitaja kun toinen on kierrolla. Kierrokseen menee jo pelkkään kävelyyn aikaa 5 minuuttia. Nyt voimme kamerajärjestelmän avulla valvoa, että Pihlajakodissa on kaikki ok ja potilaiden turva on taattu”, kiteyttää osastonhoitaja Toivonen.


padasside3.jpg”Käytämme kamerajärjestelmää myös iltaisin ja viikonloppuisin etenkin poliklinikan ulko-oven valvontaan. Meillähän ei ole täällä viikonloppupäivystystä mutta silloin tällöin poliklinikan ulko-oven ovisummeri soi. Me voimme täältä vuodeosastolta käsin katsoa, kuka on pyrkimässä sisään ja missä kunnossa. Tämä säästää meiltä arvokasta aikaa, sillä kaikkiin hälytyksiin on reagoitava”, summaa Mikko Toivonen.

Tulevaisuuden tarpeet kotihoidon ja turvallisuuden parantamisessa

Pyysin Toivosta kertomaan, mikä olisi hoiva-alan ammattilaisen mielipide tulevaisuuden tarpeisiin. Miten kamerajärjestelmien tulisi vastata tuleviin haasteisiin? Mietittyään hetken Toivonen vastaa ”Sairaanhoidossa painopistettä ollaan siirtämässä kotona tapahtuvaan hoitotyöhön. Aika, jonka potilas viettää vuodeosastolla lyhenee ja selkeä pyrkimys onkin, että yhä suurempi osa potilaista on kotihoidossa. Tämä aiheuttaa jo pelkän potilasturvallisuuden kannalta sen, että potilaan turva- ja hälytysjärjestelmät seuraavat tätä kehitystä. Jos potilas ei itse pysty tekemään hälytystä, olisi hyvä jos kamerajärjestelmä toisi tähän apua. Samoin visuaalisella yhteydellä potilaaseen voitaisiin seurata, onko hän mm. ottanut lääkityksen. Tietysti tähän liittyy paljon yksilönsuojaan yms. liittyviä asioita, joihin en voi ottaa kantaa. Toinen huolestuttava asia on hoitohenkilökuntaan ja potilaisiin kohdistuva väkivalta ja sen uhka. Viimeaikoina on paljon kirjoitettu tapauksista, joissa päihtynyt tai mielenhäiriöön joutunut potilas on käynyt hoitajansa päälle. Tällaisilta tapauksilta mekään emme ole välttyneet. On tietysti muistettava, että tietty riski kuuluu tähän alaan. Aivan samalla tavoin kuin palomiesten tai poliisinkin työssä, on meidän työssä väkivallan riski. Joka ei tätä riskiä hyväksy, ei mielestäni kuulu alalle. Jos kameratekniikalla tätä voidaan vähentää tai ehkäistä, on se mielestäni hyvä asia”, tiivistää Toivonen lopuksi.

padasside1.jpgPeruspalvelukeskus Oiva

Padasjoen terveyskeskus on osa Peruspalvelukeskus Oiva – liikelaitosta. Peruspalvelukeskus Oiva puolestaan kuuluu Hollolan kunnan organisaatioon tuottaen Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut (lähde: oivappk.fi, viitattu 28.8.2012).