Murskauslaitoksen missio on pienentää kaatopaikkajätteen määrää. Valvontakameroilla on suuri rooli käsittelyprosessin sujumisessa.

Kymenlaakson Jäte Oy teki merkittävän investoinnin kesän 2013 aikana Kouvolan Keltakankaalla sijaitsevan jätemurskauslaitoksensa prosessi-infraan. Panostuksen myötä laitos pystyy käsittelemään sekä lajittelemattoman rakennusjätteen että jäteasemilta tulevan lajittelemattoman jätteen. Käsittelyprosessissa syntyvät jakeet menevät valtaosin hyötykäyttöön energiaksi, materiaalihyötykäyttöön ja kaatopaikkojen rakenteisiin ja maisemointiin. Tuloksena kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä vähenee merkittävästi. Prosessivalvontakameroiden tehtävänä on  osaltaan varmistaa murskauslaitoksen häiriötön toiminta.
murskavalvomo_kasitelty.jpg

Kipattu kuorma seuloutuu prosessissa hyötykäyttöön meneviksi jakeiksi


Kun lajittelematon rakennusjätekuorma kipataan murskauslaitoksen vastaanottokentälle, on näky lohduton. Kuinka ihmeessä tuosta epämääräisestä kasasta voidaan lajittelemalla ja käsittelemällä tuottaa hyötykäyttöön menevää lopputuotetta?


”Ensin kasa tarkastetaan ja siitä erotetaan kahmarilla suurikokoinen metalli- ja puujäte. Tämän jälkeen jäljellä oleva jäte nostetaan murskaimeen  ja varsinainen automatisoitu prosessi alkaa”, kertoo Kymenlaakson Jäte Oy:n käyttöpäällikkö Paavo Savolainen.


laitoksen_toimintakuva.jpgKäsittelyprosessissa jäte murskataan ja se erotellaan prosessissa kuuteen eri jakeeseen.
Kuva esittää uusitun murskauslaitoksen käsittelyprosessin laitteet ja kuljettimet. Kuvan keskikohdassa oleva vihreä ”laatikko” on ballistori, jossa murskattu jäte eritellään.
 
”Käsittelyprosessissa jäte erotellaan kuuteen eri jakeeseen. On korostettava, että nämä jakeet eivät enää käsittelyn jälkeen ole jätettä vaan niillä kullakin on oma käyttötarkoituksensa. Prosessin alkuvaiheessa  murskattu jäte kulkeutuu kuljetinhihnaa pitkin ballistoriin, joka suodattaa jätteen jakeiksi”, toteaa Savolainen.


”Ensimmäiseksi erottuu 0-30 mm halkaisijaltaan oleva jae, joka kompostoidaan ja hyödynnetään myöhemmin kaatopaikan peittomaana. Osa tästä hienoaineksesta on metallia ja prosessissa kyetään erottamaan magneettinen jäte erilleen. Lopputuote on metallijätettä, joka voidaan hyödyntää materiaalina. Seuraava jaekoko on 30-80 mm jae, joka voidaan hyödyntää jätevoimaloiden polttoaineena.  Oma lukunsa on ns. 3D –jäte, joka erottuu ballistorissa muusta jätteestä. 3D jätteestä erotetaan metalli, jota on 3-5 % koko jakeen määrästä. Kaatopaikan rakenneaineeksi kelpaava kiviaines on myös mahdollista erottaa ns. tuuliseulassa. Jäljelle jäävä 3D jae soveltuisi jätevoimaloiden polttoaineeksi. Viimeisenä ballistorissa erotellaan vielä ns. 2D-jae, joka prosessoidaan vanhan murskauslaitoksen puolella”, summaa Savolainen.


Kaatopaikkajäte on kallista


Ihan kaikkea jätettä ei silti voida hyödyntää. Pieni osa jätteestä päätyy kuitenkin kaatopaikalle. Jätekäsittelyyn löytyy ympäristösyiden lisäksi myös taloudellinen intressi. Kaatopaikalle menevästä jätteestä peritään kaatopaikkaveroa tällä hetkellä 50 euroa tonnilta. Kun murskauslaitos käsittelee vuosittain noin 25.000 tonnia jätettä, voidaan laskea, että käsittelemättömänä kaatopaikkajätteenä tämä tekisi pelkiksi veroeuroiksi muutettuna 1.250.000 euroa.


Kameroilla nähdään häiriötilanteet, säästetään kustannuksia, aikaa, vaivaa ja askeleita


Investoinnin yhteydessä asensimme murskauslaitokselle 17 prosessivalvontakameraa, verkon, kuvien jakamiseen tarvittavat ”älylaitteet” sekä valvomoon kaksi isoa monitoria. Kuvat ryhmiteltiin prosessin etenemisjärjestykseen siten, että valvomohenkilön on helppo seurata laitoksen toimintaa ja puuttua oitis häiriötapauksiin.


Kiitos automatisoinnin ja kamerajärjes-telmän murskauslaitosta on mahdollis-ta ajaa 3 ihmisen työpanoksella. Yksi seuraa ja ohjaa prosessia valvomosta käsin, toinen hoitaa jätteen syöttöä murskaimelle ja kolmas hoitaa käsitellyn jätteen kuljetuksia. Lisäksi tarvitaan vielä oma panoksensa huoltotöihin, jotka tehdään pääasiassa perjantai-iltapäivisin.


”Kamerajärjestelmällä valvotaan murskaimia, erottelulaitteistoja, kuljettimia sekä lavojen ja kasojen täyttöastetta. Asentamallanne prosessivalvontajärjestelmällä pystytään seuraamaan reaaliajassa prosessin eri vaiheita ja prosessissa tapahtuvat häiriöt ovat miltei päivittäisiä, joten kamerat kyllä täyttävät tehtävänsä”, tiivistää käyttöpäällikkö Savolainen lopuksi